Kirjoitan blogia kaupallisessa yhteistyössä Veikkauksen kanssa. Omalla sivullani julkaisen jo Veikkauksen sivuilta poistuneet kirjoitukseni. Uusimman blogini löydät aina osoitteesta https://www.veikkaus.fi/urheilu. Alla oleva blogiteksti julkaistiin Veikkauksen sivuilla 19.3.2018.

 

Kausi 2017-18 on tullut osaltani päätökseen. Kausi oli yksi varmasti monilla tavoin urani erikoisimmista.

Edellisen kauden jälkeen harjoittelin pitkän kevään ja kesän hiukan eri tavalla kuin aiemmin muodostaen harjoitusrungon uuden valmentajani ja vanhan tuttuni Antti Hagqvistin kanssa. Huomioimme yhä enemmän iän mukana tuomat asiat ja samalla pyrittiin löytämään uutta virikettä harjoitteluun.

Kauteni alkoi, kun tein sopimuksen heinäkuussa Slovan Bratislavan kanssa. Lopulta olin seurassa vain pari kuukautta pelaten viisi harjoitusottelua ja kaksi KHL -ottelua. Tuntui, että en edes saanut oikein kunnon mahdollisuutta näyttää mihin pystyn. Toisaalta tämän ammatin raadollisuus on juuri siinä, että usein on onnistuttava tänään eikä huomenna, koska huomista ei välttämättä ole.

Olin syksyllä pitkään ilman sopimusta, koska en halunnut tehdä kiireistä päätöstä, vaan halusin punnita huolella oikeaa seuraa. Pelasin marraskuussa myös urani kaksi ensimmäistä Bandyliigan ottelua IFK:n paidassa tehden toisessa ottelussa myös maalin. Kokemus, jota en varmasti unohda. Pelit nousee koko urani kohokohtiin monessakin mielessä, vaikka lajikin on eri. Tästä mahdollisuudesta vielä kerran iso kiitos koko HIFK-Bandyn joukkueelle!

Marraskuun lopussa tein sopimuksen Liigaan Rauman Lukon kanssa. Lukko oli hyvissä asemissa sarjataulukossa, joukkueessa pelasi monta hyvää ystävääni ja joukkuetta oli vielä tarkoitus vahvistaa. Näin paljon mahdollisuuksia menestymiselle. Pelasimmekin parhaimmillamme todella hyvää jääkiekkoa. Tammikuussa tuntui, että tämä joukkue menee vielä pitkälle. Sitten tuli vaikeampi vaihe ja samassa kohtaa kärkijätkiä alkoi putoamaan yksitellen pois; Lauri Tukonen, Janne Niskala, Chris VandeVelde ja Ville Vahalahti olivat kaikki pois kevään ratkaisuista.

Valahdimme runkosarjassa sijalle yhdeksän ja hävisimme Ässille suoraan 2-0 voitoin pudostuspelien ensimmäisellä kierroksella, joten sijoituksemme oli lopulta samainen yhdeksän, kun SaiPa voitti Pelicansin toisessa parissa. Kausi oli pettymys joukkueelle, siitä ei pääse mihinkään. Samaan aikaan täytyy todeta, että nuoret pelaajat tekivät varmasti kaikkensa keväällä ja heitä on turha moittia siitä, että tie katkesi ajoissa.

Tuntui, että olin hyvässä iskussa kauden aikana yleisesti ja sainkin paljon vastuuta pelaten 20 minuutin keskiarvolla. Jääkiekko on joukkuelaji ja moni asia pitää osua kohdalleen, jotta tulosta syntyy. Omalta osaltani en tulokseen ole tyytyväinen ja muutamissa asioissa epäonnistuimme kollektiivisesti. Jos vertaan pariin aiempaan kauteeni, olin nyt kiistatta paremmassa fyysisessä vedossa kuin aiemmin, mutta en saanut syystä tai toisesta ihan parasta irti tuloksen suhteen.

Tässäkin pyrin näkemään pitkällä tähtäimellä asiat. Tulos on lopulta seurausta hyvästä tekemisestä ja lyhyen välin tulos ei saa vaikuttaa pitkän ajan tekemiseen.

Jääkiekon osalta hommat jatkuu taas ensi syksynä. Sitä ennen riittää töitä eri hallitusvastuissa, kummiprojekteissa ja tietenkin harjoittelussa kohti tulevaa. Toimettomaksi en oikein osaisikaan jäädä ja hyvä niin.

Kiitos kaikille Rauman Lukon organisaatiossa, joukkueelle, kannattajille, tukijoille ja seuraajille kuluneesta kaudesta!

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *