KHL:n henkeen kuuluu jatkuva vaihtuvuus seuroissa, joka toki on arkipäivää huippu-urheilussa ympäri maailman. Kysymys on menestymisestä ja rahasta, joten mukavalle harrastustoiminnalle ei ole sijaa. Meidän joukkueen vaihtuvuus kesken kauden on ollut vielä suurempaa kuin itse odotin. Useita pelaajia on vaihtunut sitten heinäkuun, kun joukkue ensimmäisen kerran kokoontui.
Myös KHL:n ja VHL:n eli farmisarjan välillä on ollut paljon liikennettä. Amurin farmijoukkue on nimeltään Sokol Krasnojarsk, jossa pelaa osa meidän sopimuspelaajista välillä otteluitaan. Krasnojarsk on iso noin miljoonan asukkaan kaupunki, joka sijaitsee Siperiassa eli aika keskellä Venäjää. Habarovskhan on Siperiasta vielä paljon idempänä, joten kaupungeilla on väliä kuitenkin sen verran, että lento kestää hiukan alta neljä tuntia. Farmiseura ei siis todellakaan sijaitse aivan vieressä.
Monilla pelaajilla on myös perhettä, joten jatkuva epävarmuus pelipaikasta ja reissaaminen tekee ammatistamme haasteellisen myös siitä näkökulmasta. KHL:ssä monelle huippupelaajalle maksetaan hyvää palkkaa, mutta on paljon joukkueita joissa nuorille pelaajille ei isoja summia makseta. Farmisiirto pudottaa tienestiä aina entisestään. Palkka ei siis ihan jokaisen kohdalla tuo epävarmuuteen isoa helpotusta ainakaan juuri siinä hetkessä.
Parisen viikkoa sitten saimme kuulla uutisen, että seuramme on myynyt yhden pelaajistamme KHL:n mahtiseuraan Pietarin SKA:han. Lupaava nuori puolustaja Artyom Zub matkasi Pietariin ja sai hienon mahdollisuuden urallaan. Hänen lähtönsä heikentää joukkuettamme, mutta ymmärrän enemmän kuin hyvin tämän ratkaisun. Amur sai taloudellisesti parempia edellytyksiä jatkoa ajatellen ja pelaaja sai mahdollisuuden mennä eteenpäin. Olen ollut itse hyvin samassa tilanteessa, sillä aikanaan lähdin itse 2013 Espoo Bluesista pitkälti samalla logiikalla ja silloin matkani vei Pietariin, joten tiedän mihin paikkaan Zub meiltä lähti. Toivotimme kaikki hänelle onnea matkaan ja toivotaan, että ura kantaa vielä pitkälle.
Viime viikon kaksi peliä vieraissa olivat molemmat tappiollisia. Traktor Tseljabinskia vastaan otimme kuonoon 3–1 (kolmas maali tyhjiin) ja Salavat Julajev Ufalle hävisimme jatkoajalla 4–3, joten sieltä saimme sentään yhden pisteen mukaamme. Jälkimmäinen ottelu oli hyvin voitettavissa, sillä johdimme kolmannessa erässä pitkään 3–1, mutta lopulta kaveri tuli tasoihin ja jatkoajalla ohi. Harmittava tappio siis. Ufan pelin jälkeen matka jatkui heti takaisin Habarovskiin vain kahden vierasottelun jälkeen.
Nyt on edessä hiukan väljempi ohjelma ja useampia välipäiviä seuraavien kolmen kotipelin välillä. Välipäiville todella tulee tarvetta tässä kohtaa, kun matkustaminen ja aikaerot alkavat painaa entistä enemmän. Seuraavat kolme kotipeliä ovat jälleen kerran tärkeitä ja vastassa on juuri päävastustajiamme taistelussa pudostuspeleistä. Nyt tarvitaan isoja voittoja! Loppukaudesta tulee jännittävä ja sehän on paras mahdollinen asia kiekkoilijalle.
Pelaajia vaihtui taas tällä viikolla, ja paras pistemiehemme Tomas Zohorna on vähintään yhden ottelun poissa maajoukkue-turnauksen takia, joten se pistää myös pakkaa hiukan uusiksi. Sen pakan uusiksi laittamiseen on kuitenkin totuttu tällä kaudella, joten ei sen anneta sen enempää haitata. Tiikeri painaa loppuun asti, tuli mitä tuli.
Lentokilsoissa mentiin viime reissulla yli satasen rajan. Nyt takana hiukan reilu 105 000 kilometriä.