Kirjoitan blogia yhteistyössä Veikkauksen kanssa. Omalla sivullani julkaisen jo Veikkauksen sivuilta poistuneet kirjoitukseni. Uusimman blogini löydät aina osoitteesta http://bit.ly/RamunMatkassa.
Olen saanut juuri syötyä ja otan läppärin eteeni. Kuulokkeistani soi tällä kertaa ruotsalainen bändi Takida. Olen n. 10 kilometrin korkeudessa jossain itäisessä osassa Venäjää menossa kohti länttä. Ruoka, jota Gazpromin charter-lennolla meille tarjoillaan, on oikein maittavaa. Vaihtoehtoina ovat aina kala, kana tai liha. Riisi, peruna tai pasta. Salaatit, leivät ja leikkeleet päälle. Toimii.
Olemme nyt varsinaisen KHL-kauden ensimmäisellä reissullamme. Takana on viisi kovaa kotiottelua, joista otimme vain yhden voiton. Kolme ensimmäistä ottelua hävisimme Lokomotiv Jaroslavlille, Dinamo Moskovalle ja Vitjaz Podolskille. Neljännen ottelun voitimme Admiral Vladisvostokia vastaan. Admiral on ikään kuin paikallisvastustaja, sillä Habarovskin ja Vladivostokin välissä on autollakin kuljettuna ”vain” reilu 700km. Voitto tästä oli siis normaalia tärkeämpi henkisesti ainakin faneille.
Viidennessä ottelussa taivuimme tiukasti uudelle Pekingin joukkueelle Kunlun Red Starille, jossa on paljon suomalaisia pelaajia, itsellekin hyvin tuttuja. Pelissä tehtiinkin ilmeisesti KHL:n ennätys suomalaisten määrässä kentällä, mikäli Jokereiden ottelut jätetään laskuista. Tuntui jopa hassulta kuunnella Venäjän lisäksi Kiinan kansallislaulu ennen peliä, kun ottelussa oli mukana vain neljä kiinalaista ja suomalaisia oli sentään kymmenen, meillä Amurilla kolme ja Kunlunilla seitsemän.
Nyt edessä on niin ikään viisi vierasottelua, joista ensimmäinen hallitsevaa mestaria Metallurg Magnitogorskia vastaan. Urakka ei siis ainakaan helpotu. Sen takaavat Sergei Mozyakin ja kumppanit. Tuloksellisesti huonosti menneet ottelut toivat jälleen muutoksia kokoonpanoomme, sillä viiden ottelun jälkeen Olympialaisissakin 2006 pelannut Andrei Taratukhinin sopimus ostettiin ulos KHL:n normaalien pykälien mukaisesti, mikä tarkoittaa sitä, että hän saa tähän asti maksetut palkat + tulevista 50%, ja hän on tämän myötä vapaa etsimään uuden työpaikan. Andrein ketjukaverit Vladimir Pervushin ja Alexei Ugarov sen sijaan joutuivat ns. Waiver-listalle, josta mikä tahansa KHL-seura voi napata heidät nykyisellä palkallaan riveihinsä. Mikäli kukaan ei ota heitä, joutuvat he todennäköisesti farmisarjaan VHL:ään, mikä tarkoittaa 40% palkanalennusta.
Olen yrittänyt parhaani mukaan olla ajattelematta liikaa joukkueen heikkoa alkua ja vain yrittänyt keskittää voimavarat itseeni. Kun pystyy antamaan parhaansa kentällä, niin joukkuekin hyötyy. Mielestäni olemme ihan kohtalaisesti onnistuneet toistaiseksi Kuuselan kanssa, sillä ketjumme on ollut tekemässä viidessä ottelussa viittä maalia, emmekä ole olleet kentällä kertaakaan, kun omissa on soinut. Molemmilla on kolme tehopistettä. Jatkossa meidänkin täytyy toki olla vielä pykälän tehokkaampia, jotta pystymme auttamaan joukkuetta entistä paremmin ykkösketjusta käsin. Metsola pääsi myös pelien makuun kunnolla kahdessa viimeisessä ottelussa pelaten hyvin, joten hyvä luotto on meidän Suomi-ryhmään edelleen.
Olemme Amurin kanssa KHL:n itäisin joukkue ja pitkä matkustaminen vierasotteluihin ja takaisin lentämällä tuo meille omat haasteemme. Haastavampaa kuin itse kilometrit on kuitenkin kellon siirto. Aikaero on aina pahempi kuin kilometrit. Ihminen pystyy tottumaan keskimäärin n. kaksi-kolme tuntia vuorokaudessa aikaeroon, joten usein meidän jopa seitsemän tunnin ero vieraskaupunkeihin on liian suuri, jotta eroon ehtisi täysin tottumaan.
Monet vierasjoukkueet eivät käytännössä muuta kelloaan, kun tulevat pelaamaan meitä vastaan Habarovskiin. Esimerkiksi kauden kolmas vastustajamme Vitjaz harjoitteli hallissamme Platinum Areenalla keskiyöllä klo 00.00. Heillä kun kello Moskovan alueella oli silloin 17.00.
Matkustaminen meidän suuntaan itään on kuitenkin aina keskimäärin vaikeampaa kuin länteen. Eli meidän pahin jet lag iskeekin yleensä vasta vierasreissun jälkeen Habarovskissa.
Jos on matkustamista paljon, niin kyllä se lähtökohtaisesti on tehty niin helpoksi kuin mahdollista. Charter-kone tarkoittaa sitä, että lentokone lähtee pitkälti meidän määrittelemän aikataulun mukaisesti ja koneessa ei ole miehistön lisäksi kuin joukkueen jäseniä. Tilaa koneessa on niin, että jokaisella on käytössä oma kolmen penkin rivi. Nukkuminen siis maatenkin onnistuu. Monet katsovat leffoja, kuuntelevat musiikkia tai lukevat kirjaa. Jokunen pelaa korttiakin. Itse tykkään kuunnella musiikkia, kirjoittaa ajatuksiani ylös, toisinaan vain katsella ikkunasta ulos ja tyhjentää mieltä. Olen huono lukemaan kirjoja matkustaessa, mutta toisinaan tartun siihenkin mahdollisuuteen. Tällä hetkellä kesken on hyvän ystäväni Saku Tuomisen Luova järkevyys. Sakun kirjoja voin suositella oikeastaan ihan kenelle vain.
Renkaamme osuttua äsken Magnitogorskin lentokentän asvaltiin paikallista aikaa n. klo 18.00 on takana jälleen yksi vajaan seitsemän tunnin ja reilun 5000 kilometrin lento. Kello Habarovskissa on n. 23.00, joten tästä se taas alkaa tottuminen tällä kertaa viiden tunnin aikaeroon. Lentokilometrejä heinäkuun alusta on nyt takana yhteensä n. 28 600.